Täältä sohvan pohjalta kirjoittelen. Sosiaalisen media tutuksi- kurssin viimeinen varsinainen tehtävä oli tehdä Digitarina siitä kuinka maailma on muuttunut perinteisestä yhteisöllisyydestä verkkoyhteisöllisyyteen. Olipa varsinainen kokemus. Kerron kokemuksistani seuraavassa blogissa lisää.
Itse lähdin toteuttamaan omaa tuotostani siitä näkökulmasta, että halusin antaa äänen kahdelle eri sukupolven edustajalle. Ja koska en itse kovinkaan hyvin viihdy kameran edessä värväsin kameran eteen äitini ja isosiskoni. Suuri kiitos siitä heille.
Digitarinan aiheena oli siis perinteisen yhteisöllisyyden muuttumisesta verkkoyhteisöllisyydeksi. Äitini ja siskoni puhuvat videolla siitä kuinka ihmisten sosiaalinen kanssa käyminen on vuosien varrella muuttunut ja kuinka arkipäivän asiat hoituvat nykyään verkossa. Esimerkkinä arkisten asioiden hoitamisesta verkossa käy vedenkulutuksen ilmoittaminen vesilaitokselle.
Tässä "prosessissa" omaa osaa esittää WhatsApp- pikaviestipalvelu. Homma hoitui näin: Siskoni oli poissa kotoa ja tarvitsi vesimittarin lukemat, jotta voisi tehdä ilmoituksen vesilaitokselle sähköisesti. Koska siskoni ei sen hetkisen sijaintinsa vuoksi voinut hoitaa vesimittarin lukua itse, lähetettiin pikkusisko asialle. Sen sijaan, että olisin lähtenyt arvailemaan vesimittarin lukemia ja kirjoittamaan niitä ylös, otin mittarista valokuvan ja lähetin kuvan siskolleni WhatsApp- pikaviestipalvelun kautta. Huonoja puolia nykyajan verkkoyhteisöllisyydessä on se, että sosiaaliset mediat vievät meidän kunkin huomion myös niissä oikeissa tosielämän sosiaalisissa kontakteissa. Kohtaamiset voivat tästä syystä jäädä kovin pinnallisiksi.
Muistetaan siis olla läsnä toisillemme tapaamme toisiamme kahviloissa, ravintoloissa tai ihan vaan kadulla.
Salla
Kiitos digitarinastasi. Hyvihän tämä meni. Erinomaista! Hienoa, että jaat tämän myös muille kurssilaisille. Erinomainen idea laittaa äiti ja sisko puhumaan sosiaalisesta kanssakäymisestä hyvin esimerkein.
VastaaPoista